Kuvaaja Markku Könkkölä

Jyväskylän kasvikerho kokoontuu Vesilinnassa joka kuukauden toinen keskiviikko. Ensi keskiviikkona, 8.2. 18.00- aiheena on Suomen ympäristökeskuksen järjesjestämä kasviharrastajien seminaari, joka kokoontui kesällä 2011 Ahvenanmaalla. Näytän Tuomo Kuitusen kanssa kuvia niin kasveista kuin kasveista kiinnostuneista.

Kuvan Mansikki seurasi tarkkaan kun kuvasin hieman erikoista veripunakämmekkää ja lähdettyni paikalta meni sitä haistelemaan ja naps – taisi maistuakin hyvältä.

Pidän Kasvikuvauskoulun Jyväskylän kaupunginkirjaston Pienessä luentosalissa 3.4. 17.00-20.00

Koulutuksen sisältö:

Kasveja kuvaavan on hallittava laajojen kasvustojen ja pienien yksityiskohtien kuvaaminen vaihtelevissa olosuhteissa.

- millainen on kasvikuvaajan välineistö (objektiivit, jalusta,…)

- miten kameran säädöillä vaikutat kasvikuviin ja saat parhaan hyödyn kalustostasi

- käymme läpi syväterävyyden, polttovälin ja taustan valinnan sekä kuvaussuunnan ja -etäisyyden vaikutusta kuvaan

- keinoja valon hallintaan

- kuinka huolellisella sommittelulla, rajauksella ja pelkistämisellä voi vaikuttaa kuvan ilmeeseen

Koulutuksen hinta on 39€. Ilmoittautuminen ja maksu Rajalan sivujen kautta osoitteessa:

http://www.rajalacamera.fi/3.4.2012-kasvikuvauskoulu-jyvaskyla/product-254valotaito1a/dp?openGroup=577

Pidän ensi kesänä kaksi kasvivalokuvauskurssia Virossa Saarenmaalla 20.–27.5. ja 1.-8.7.

Kurseilla opetellaan kasvikuvauksessa tarvittavia teknisiä ja visuaalisia taitoja sekä harjoitellaan niitä käytännössä maastossa. Lisäksi opettelemme kuvien käsittelyä ja arkistointia. Kurssin käytännönjärjestelyistä vastaa kokenut paikallinen kurssien järjestäjä. Tarkempia tietoja sisällöstä ja majoituksista ym. heidän sivuiltaan. http://www.kskoolitus.com/kasvivalokuvaus1.html

Kannusruoho (Linaria vulgaris)

Ketokaunokki (Centaurea scabiosa)

Kirkiruoho (Gymnadenia conopsea), vasemmalla ahokirkiruoho (var. conopsea) ja oikealla kalkkikirkiruoho (var. densiflora)

Kirkiruohon eri muodot erotetaan toisistaan mittanauhan perusteella. Voisi luulla, että kasveja on kaikkia kokoja tuolta väliltäkin, mutta eipä ainakaan minun kohdalle sattunut. Laji näytti jakautuvan selkeästi kahteen muotoon: isompaa en ole nähnyt alkukesästä lainkaan, silloin on vain pienempää. Toisaalta Suomessa eteläinen muoto on varsin kookas, pitäisi mittailla sitäkin vertailun vuoksi.

Oivaa tavaraa sahalle nämä saaren männyt.

Sumusateenkaari, harvoin tuota pääsee näkemään.

Korea sienitauti on korsikäämikkä (Epichloe typhina).

Baltiantoukokämmekkä (Dactylorhiza baltica)

Dactylorhiza ruthei

Isorantasappi (Centaurium littorale)

Suppujäsenruoho (Scleranthus annuss ssp. polycarpos) rantakalliolla Eckerössä.

Tuoksuvirna (Vicia tenuifolia)

Kolmilehtiin (Trillum) kuuluva sudenmarja (Paris quadrifolia) on yleensä nelilehtinen, mutta voi tehdä viisi, kuusi tai jopa seitsemänkin lehteä.

Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) laholla puun rungolla.

Tikankontti (Cypripedium calceolus). Kyllä Canonin uusimman makron bokeh on hieno, vaikka aukko ei olekaan täysin auki.

Tikankontti kasvikuvausarikkelista: Luontokuva 3/2011 s. 48

Kasvien joukossa on varsin haastavia lajeja. Hentokiurunkannus on niistä yksi. Herkän kaunis kasvi kukkii niukasti. Olemukseltaan se on melkein yhtä vetelä kuin rippikoulussa lapaluistaan tuolissa roikkuva murrosikäinen poika. Harvinaisuus tekee asian vielä vaikeammaksi, koska sopivaa yksilöä ei voi valita suuresta joukosta.