Tässä vessassa ei tarvitse pestä käsiä.
Tuota on vaikea enää tehdä pelkistetymmin.
Iltavalot sopivat hyvin kasvien kuvaamiseenkin.
Kurttu, mutta kaunis.
Pure Jenkki
Haapio
Majavia ei nähty, mutta ehkä hyvä niin.
Sulkukotilo
Vastoin kaikkia ennakko-odotuksia (omia ja muiden) Bakussa ei mistään lähialueen monista kriiseistä ole mitään merkkejä. Ihmiset ovat ystävällisiä ja kaupungissa on hyvin turvallista, yölläkin turvallisempaa kuin monissa Suomen kaupungeista.
Öljy ja sen tuomat rikkaudet näkyvät kaupunkikuvassa vireänä rakentamisena, luksustavaroita myyvinä liikkeinä ja autoina, joita köyhässä Pohjolassa ei juuri näekään. Varallisuus ei jakaudu tasaisesti Bakussakaan - ja sekin näkyy. Kerjäläisiä tosin en viikon aikana nähnyt kuin kaksi. Se kertonee enemmän poliisien runsaudesta ja otteista kuin vähäosaisten määrästä.
Kaupungin ydin on silkkitien käytön ajoilta oleva vanha kaupunki, joka on säilynyt varsin hyvin. Se on UNESCOn maailmanperintö kohde, mutta siitä huolimatta uutta sinnekin rakennetaan, joskin vanhoja perinteitä mukaillen.
Aloitin päivän terävällä. Suosittelen muillekin, erityisesti luontokuvaajille, joilla on usein maassa makaamista aiheuttava kasvikuvaussyndrooma. Piikin pitäisi antaa suojaa puutiaisaivokuumetta vastaan, johon ei oikein muu hoito pure ja tauti voi olla vakavakin.
Metlan mukaan ruska oli tänä vuonna tavallista aiemmin ja voimakkaampana, koska koivuruostetta on vähän.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lapin+ruska+roihahti+etuajassa/1135260059007?ref=rss
Piti lähteä katsomaan ja kuvaamaan. Oman ja kuvaajakavereiden kokemusten perusteella sanoisin, että ruska oli Pallaksen seudulla tavanomainen ja normaaliin aikaan - muualla tavallista huonompi, sienitautien vuoksi väri oli ruskea. Liekö sitten MEK tilannut Metlalta mielipiteen samaan tapaan kuin Vapo näyttää tilanneen VTT:ltä?
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
Kesällä kiertelin Pohjoismaita – Saksalla terästettynä. Nimenomaan terästettynä: eipä taida olla toista maata, joissa olisi panssarivaunuille yhtä paljon opasteita kuin Saksassa.
Matkailijalle ja ostajalle Saksa on edullinen maa – yllättävän edullinen. Autosta loppui hiljattain Tanskasta ostettu ”pika-akku” ja piti ostaa uusi. Tingin kaupassa hintaa ja sitten minulta kysyttiin tarvitsenko kuittia. Ajattelin, että mahdollisen reklamaation tekeminen olisi kuitenkin hankalaa ja kallista, joten takuusta viis. Alennusta sain ALVin verran.
Tanskalaiset ovat ystävällisiä ja huomaavaisia, liikenne toimii hienosti kuin Saksassakin. Luontokuvaajan kannalta Tanska on varsin ongelmallinen, koska maassa on käytännössä matkailijalle öinen ulkonaliikkumiskielto. Yöpyä ei saa kuin siihen tarkoitukseen varatuissa paikoissa, kuten leirintäalueilla. Leirintäalueille ei kuitenkaan pääse 22 tai 23 jälkeen. Toisaalta esim. metsissä liikkuminen on kielletty kaikilta omistajaa lukuun ottamatta auringonlaskun jälkeen. Ilmankos Tanskassa luontokuvaus ei ole yhtä laajaa eikä tasokasta kuin muissa Pohjoismaissa.
Tanska on ainakin toistaiseksi ainoa maa, joka veloittaa jokaista ulkomaista luottokorttia käyttävää erillisellä maksulla. Maksaminen on myös turvatonta, sillä maksutapahtumaa ei aina varmenneta mitenkään, pelkkä kortti riittää.
Tanska on monella tavalla edistyksellinen maa, erityisesti lapset huomioidaan paremmin muualla. Yllättävää on että tupakointi näyttää Tanskassa oleva yleisenpää kuin muualla eikä lasten passiivisesta tupakoinnista juuri välitetä.
Ruotsissa on vapaampaa ja edullisempaa kuin Tanskassa – alkoholia lukuunottamatta. Huoltoasemalla yllättää se, että tankkia ei saakaan automaatista täyteen – oston ylärajana on 500 kruunua ja sillä ei kummoista tankkia täytä. Liikenne toimii hienosti, mutta en ymmärrä, miksei nähtävyys-, leirintäalue- tms. opasteisiin voi laittaa etäisyyttä ko. kohteeseen – pelkkä suunta vain, vaikka matkaa voisi olla useita kilometrejä.
Norja poikkeaa edellisistä liikennekulttuurin osalta rajusti: ohitukset ovat hurjia ja vastaantulijat ajavat keskellä tietä. Tietulleissa Norja on omalla tasollaan. Ymmärrän toki että siltojen ja tunneleiden tekeminen on kallista ja että käyttäjiä laskutetaan niiden käytöstä, mutta kun tulleja on myös mutkaisilla pikkuteillä, jopa useita peräkkäin. Osa tulliasemista on automaattisia ja ainoa info on pysähtymiskielto. Itselle selvisi vasta myöhemmin että KR-station merkintä jollain huoltoasemalla pitäisi osata yhdistää noihin tietulleihin ja maksaa etukäteen tai jälkikäteen parin päivän sisällä.
Suomi on liikennekulttuurin suhteen samassa luokassa kuin Norja: törkeitä ohituksia ja vaaratilateiden aiheuttamisia jatkuvasti. Erona on se, että täällä me suomalaiset veronmaksajat maksamme norjalaistenkin liikkumisen kokonaan.
Yhdessä asiassa Suomi poikkeaa muista: missään muualla ei ole niin roskaisia tienvarsia, likaisia julkisia vessoja sekä töhrittyjä ja rikottuja paikkoja.
Toisin kuin poliitikot luulevat humalaisten määrä näyttäisi olevan sitä suurempi, mitä kalliimpaa alkoholi on. Ratkaisua ongelmaan ei kannata hakea pelkästään verotuksella vaan myös jollain muulla tavalla.
Yksi muutos kaikkia kuitenkin yhdistää – se on muoti. Enkä tarkoita sitä, että nyt naiset kulkevat kaikkialla kalsareissa. Sen jotenkin ymmärrän, koska jotkut käärivät rahaa siitä, että saavat ihmiset ostamaan uudenlaisia vaatteita. Tarkoitan liikenneympyrämuotia. Muistan ajan, kun liikenneympyröitä poistettiin – syynä oli se, että ne hidastavat liikennettä. Nyt niitä palautetaan ja syykin on sama – ne hidastavat liikennettä. Tokihan ne johonkin sopivat, mutta joku tolkku tässä yhteiskunnan eli veronmaksajien rahoja tuhlaavassa muodin seuraamisessa pitäisi olla. Väkisinkin tulee mieleen, että saavatko päättäjät näin jotain omaan taskuunsa vai ovatko vain niin muodin orjia.
